vaasan jaakkoo kuvabanneri

Vaasan Jaakoon säätiön on myöntänyt tämän vuoden kannustusstipendit kahdelle opinnoissaan menestyneelle korkeakouluopiskelijoille. Stipendin saivat Vaasan yliopistossa viestintää opiskeleva Eveliina Yli-Rahnasto ja Vaasan ammattikorkeakoulussa markkinointia opiskeleva Tim Weegar. (Kuva Seppo Nurmi)

Jo kolmekymmentä vuotta Vaasan vesillä talkoovoimin purjehtineen perinnealus Postijahdin purjeet ja osa köysistöstä uusitaan talvikauden aikana.

Alusta ylläpitävän Perinnealusyhdistys Skutan ry:n puheenjohtaja Andreas Waltermann sanoo, että vuonna 2017 hankitut purjeet ovat nyt käyttöikänsä päässä. Hänen mukaansa myös 1600-luvun lopulta olleen mallin mukaan rakennetun puisen purjeveneen köydet joudutaan uusimaan ikääntymisen vuoksi.

Yleishyödyllisen Vaasan Jaakoon Säätiön hallitus on osaltaan päättänyt tukea kunnostushanketta.

-Postijahdin matkoista kertyneillä tuloilla ja talkootyöllä aluksen jokavuotinen toiminta onnistuu, mutta poikkeuksellisia menoeriä, kuten uusien purjeiden hankintaa, on sitä vastoin vaikea rahoittaa, Waltermann muistuttaa. 

Perinnealus risteilee Vaasan sisäsatamasta Kuntsi-museon edustalta. Postijahdin talvisäilytyspaikka on entisen sokeritehtaan pihapiirissä Vaskiluodossa.

Postijahti Vaasa
Postijahti-perinnealus purjehtii talkoovoimin. Tällä kertaa mukana olivat kapteeni Vesa Heinonen, venettä ylläpitävän Skutan-yhdistyksen puheenjohtaja Andreas Waltermann ja kansimies Juha Vaahtoniemi. Kuva Seppo Nurmi

Suomen presidenttinä sodan jälkeen toimineen Juho Kusti Paasikiven pojanpojan poika, Ruotsin armeijan everstiluutnantti evp. Joakim Paasikivi, 68, vieraili 1. syyskuuta Mustasaaressa.

Ruotsin johtavana Ukrainan sodan asiantuntijana paikkansa vakiinnuttanut Paasikiviesitelmöi kulttuuritalon auditoriossa yli 300 henkilön  kuuntelijakunnalle Venäjän armottomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaa ja laajemmin venäläisten vakavasta uhasta koko Euroopalle.

Esitelmätilaisuuden järjestelyistä vastasivat Etelä-Pohjanmaan Paasikivi-seura ja Mustasaaren kunta. Yleishyödyllisen Vaasan Jaakoon Säätiön taloudellinen tuki mahdollisti tilaisuuden onnistumisen.

Joakim Paasikivi on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen ja hän on suorittanut 1970-luvulla varusmiespalveluksensa Uudenmaan prikaatissa Tammisaaressa. 

Paasikiven tunnin mittaista puheenvuoroa pidettiin yleisesti asiantuntevana. Myös kerronta ilman papereita oli rentoa. Yleisö oli tyytyväinen tilaisuuteen, ainakin mikäli taputusten määrästä voi jotakin päätellä.

Joakim Paasikivi (vas.) houkutteli yli 300 henkilöä kuuntelemaan esitelmää Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja laajemmasta uhasta koko Eurooppaa kohtaan. Vierellä Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg, joka on myös Paasikivi-seuran hallituksen jäsen. Kuva: Seppo Nurmi

Yleishyödyllinen Vaasan Jaakoon Säätiö on myöntänyt elämäntyöpalkinnon vaasalaiselle toimittajalle Sirpa Sainiolle.

Säätiön hallitus toteaa perusteluissaan, että vuonna 1966 journalistin ammatissa aloittanut Sirpa Sainio tunnetaan tarkkasilmäisenä, kunnioitettuna ja tunnustettuna Vaasa-lehden ja Pohjalaisen
kunnallistoimittajana. Hän toimi myös toimituksen pääluottamusmiehenä lähes 20 vuoden ajan.

Sirpa Sainio tuli tunnetuksi Vaasa Oy:n henkilöstön suoraselkäisenä puolustajana esimerkiksi tilanteessa, kun nurkanvaltaajat iskivät 1980-luvulla kyntensä lehtiyhtiöön. Lisäksi hän toimi pitkään Journalistiliiton tehtävissä: mm. liiton valtuustossa hän istui viisi kautta ollen ensimmäinen nainen varapuheenjohtajana.

Toimittajan työstä Sirpa Sainio jäi eläkkeelle vuonna 2011. Sen jälkeen hän toiminut monissa luottamustehtävissä, mm. Vaasan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kulttuurijaoston puheenjohtajana.

Niin toimittajan työssä kuin luottamustehtävissäkin Sirpa Sainio sanoo noudattaneensa vanhoja työtapoja, jotka käytännössä tarkoittavat esityslistojen ja muun aineiston pikkutarkkaa läpikäyntiä ennen
mielipiteen muodostamista.

Puheenjohtaja Seppo Nurmi luovutti toimittaja Sirpa Sainiolle säätiön elämäntyöpalkinnon Vaasassa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva Timo Krankkala

Vaasan ruoka-apuyhdistys pakkaa joka viikko noin 3 500 annosta ja jakaa arviolta 2 000 ruokapussia Vaasan ja Mustasaaren jakelupisteissä neljänä päivänä viikossa. Lisäksi yhdistys hoitaa noin 700 henkilön aamiais-ja ruokapalvelut Lähimmäisyhdistyksen ja seurakunnan kautta. Vaikka toimina on laajaan, puutteessa elävien määrä vain jatkaa kasvuaan.

-Pelkästään viime vuonna ruoka-apua haki pisteistämme lähes 160 000 vähävaraista henkilöä, sanoo Vaasan ruoka-apuyhdistyksen puheenjohtaja Marttina Rahja.
Hänen mukaansa kävijöiden määrä nousi edellisvuodesta noin 60 prosenttia. Rahja laskee, että erityisesti maahanmuuttajien ja ulkomaisten opiskelijoiden osuus on noussut muutamassa vuodessa valtavasti.

-Kantasuomalaisten osuus avun saajista on nyt noin 40 prosenttia.

Rahjan mukaan työmäärästä on selvitty, koska olemme saaneet mukaan ison joukon vapaaehtoisia työntekijöitä. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on viikottain arviolta 750 tuntia.

-Ja vuositasolla työnarvo on runsaat 700 000 euroa.

Vaasan ruoka-avun autot keräävät ylijäämäruokaa Vaasan alueen kaupoista, kouluista päiväkodeista, leipomoista ja lounasravintoloista.

Yleishyödyllisen Vaasan Jaakoon Säätiön hallitus on myöntänyt 5 000 euron avustuksen Vaasan ruoka-apuyhdistykselle.

Vaasan ruoka-apu tekee voitavansa, että puutteessa elävät selviäisivät päivästä toiseen, sanovat sihteeri Maj-Len Ventus, puheenjohtaja Marttina Rahja , työnjohtaja ja varapuheenjohtaja Tarja Ulmanen sekä kuljetusvastaava Henri Ulmanen. Kuva Seppo Nurmi

Hyvästä opiskelumenestyksestä palkittiin Lauri Salolahti ja Lotta Naumanen.

Lauri opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa koneinsinööriksi ja Lotta viestintätieteitä Vaasan yliopistossa.

Vaasanjaakko stipendiaatit 2025
Säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi (vas.) ja asiamies Jukka Porola (oik.) luovuttivat stipendit Lauri Salolahdelle ja Lotta Naumaselle. Kuva Harri Levon

Vaasan Jaakoon Säätiö rs. on myöntänyt elämäntyöpalkinnot Arja Grönlundille ja Leena Torikalle heidän panoksestaan yhteishengen vahvistamisessa entisessä Vaasa-lehdessä/ Pohjalaisessa.

Palkinnon perusteluissa myös todetaan, että positiivisesta elämänasenteestaan tunnetuilla Arjalla ja Leenalle on menestyksekäs työura takanaan vaasalaisessa lehtitalossa.

Kuva: Seppo Nurmi
Vaasan Jaakoon säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi (oik.) luovutti pronssisen palkintopatsaan arkkipiispa Tapio Luomalle. Kuva Jarno Pellinen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päämiehelle, arkkipiispa Tapio Luomalle, 62, on myönnetty tämänvuotinen Vaasan Jaakkoo -palkinto.

Palkinto on Lauri Hyppösen suunnittelema pronssiveistos, ja se esittää vanhan Vaasa-lehden pitkäaikaista päätoimittajaa, kirjailija, valtiopäivämies Jaakko Oskari Ikolaa (1887 – 1951).
Tapio Luoma vastaanotti palkinnon maanantaina 10. helmikuuta kotikaupungissaan Vaasassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa.

Palkinnon myöntäneet Vaasa-lehti ja yleishyödyllinen Vaasan Jaakoon säätiö perustelevat ratkaisuaan sillä, että Luoma on luottamusta herättävä kirkon johtohenkilö, selväsanainen mielipidevaikuttaja ja kotikaupunkinsa Vaasan positiivinen lähettiläs sekä koti-Suomessa että kansainvälisillä kentillä.

Palkintojuhlan eturivissä istuivat arkkipiispa Tapio Luoma ja hänen vanhempansa. Kuva Jarno Pellinen


Palkinnon luovuttanut Vaasan Jaakoon säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi arvostaa myös sitä, että arkkipiispa pitää mielellään esillä vaasalaisuuttaan. Turun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana teologian tohtori Tapio Luoma aloitti vuonna 2018.

Aikaisemmin hän toimi Espoon piispana, Seinäjoen kirkkoherrana sekä pappina Ilmajoella ja Peräseinäjoella. Edellinen vaasalaislähtöinen kirkon päämies eli arkkipiispa oli Edvard Bergenheim. Hänen toimikautensa ajoittui 1800-luvun loppupuolelle. Vaasassa Luoma muistetaan aktiivisena koululaisena, poikakerholaisena ja seurakuntanuorena.

Eräs kaveriporukkaan kuuluneista kuvaa Tapio Luomaa lahjakkaaksi ja hyväkäytöksiseksi. Haastatellun mukaan hänen kanssaan oli vaikea saada riitaa aikaiseksi, vaikka joku sitä tosissaan joskus yrittikin. Toinen nuoruusajan ystävistä muistelee, että Tapion ajatukset ovat johdonmukaisia ja oleellisiin asioihin keskittyviä. Lisäksi esitystapa oli selkeä.

Luoma itse totesi viime viikolla Vaasa-lehden haastattelussa, että tiesi jo 15-vuotiaana ryhtyvänsä aikuisena papiksi. Kirkon johtotehtävien ohessa arkkipiispa on paneutunut myös nykyaikaan liittyviin uusiin ilmiöihin. Tästä osoituksena on hänen kutsustaan viime viikolla arkkipiispan talossa järjestetty asiantuntijaistunto, jossa pohdittiin mm. sitä, saadaanko tekoälystä ihmisen ajattelun jatke.

 

Merina Vaasanjaakkoo stipendi 2025
Jaakkoo-juhlan yhteydessä jaettiin myös kannustusstipendejä. Kanttori Tarja Viitasen johtama Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorisokuoro Merina oli toinen palkituista.++
Lasse Hjelt Vaasanjaakkoo stipendi 2025
Toinen kannustusstipendin vastaanottaneista oli näyttelija, lausuntataitelija Lasse Hjelt.

Vaasan Jaakoon Säätiö on myöntänyt maineikkaalle Kuula-opiston Estradi-lapsikuorolle kannustusstipendin.

Säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi luovutti stipendin ja kunniakirjan kuorolle ja sen johtajalle diplomi-laulaja Margaretha Nordqvistille Kuula-opiston konserttijuhlassa tiistaina 10. joulukuuta.

Kuoroon kuuluu parisenkymmentä 7-12-vuotiasta laulajaa. Mukana on sekä tyttöjä että poikia. Kuoro on myös kansainvälinen; laulajat edustavat yhtätoista eri kansallisuutta. Kuoron harjoituksissa puhutaan kolmea kieltä, suomea, ruotsia ja englantia.

Estradin perustivat vuonna 2018 Kuula-opiston opettajat Anton Ylikallio ja Margaretha Nordqvist, joka toimii nykyisin kuoron johtajana.

Kuoro on ollut kaksi kertaa mukana Vaasan Oopperassa ja esiintymisiä on ollut myös Raskasta Joulua -konsertissa ja Vaasan kuorofestivaaleilla.

Viime keväänä lapsikuoro oli mukana Vaasassa järjestetyssä kansallisessa veteraanijuhlassa, jossa sen esitystä oli seuraamassa mm. tasavallan presidentti Alexander Stubb puolisoineen. Muistoksi esiintymisestä kuoro sai kunniakirjan ja mitalin.

kuula-opiston Estradi-lapsikuoro
Palkitun Kuula-opiston Estradi-lapsikuoron laulajat edustavat yhtätoista eri kansallisuutta. (kuva Guillaume Roujas)